Puolimatkan SM-kultaa 2013!

Vieläkään en osaa oikein sisäistää sitä, että nappasin kultamitalin omasta sarjasta, ja kisa meni täysin suunnitelmien mukaan ja vähän odotuksia nopeamminkin, aika 4:27:07!!

Kisaviikko:

Kuten kerroin viimeksi, edellinen viikko oli melko täyteläinen tuntimäärineen, mutta sisälsi paljon kevyttä pyöräilyä. Kisaviikko sujuikin sitten paljon kevyemmissä merkeissä, sillä se sisälsi tiistaipäivän uinnin altaassa (400m I/800m II/800m III/400m I) ja illan kevyen juoksun (jossa lopussa 10*100m ylämäkeen) ja keskiviikon kevyen pyöräilyn (välissä 10km reipasta kisa-vauhtia) ja uintia kuusijärvellä (700m I-II). Maanantai, torstai ja perjantai olivat täysin vapaita, mitä nyt perjantaina ajoin pyörän katsastukseen 4km vain tarkistaakseni, että kaikki toimii kuten pitää. Olo oli koko viikon vähän turhautunut, kun ei päässyt treenaamaan kuten aiemmin, vaan piti luottaa, että kunto kasvaa levossa.
Ruokailupuolta en juuri muuttanut, mutta ruisleivän ja täysijyvän jätin pois keskiviikon jälkeen ja söin sillä tahdilla, että nälkä ei ainakaan pääsisi yllättämään. Perjantaina söin enää maltillisen täyteläisesti päivällisen, iltapalaa en syönyt, koska olo oli melko täysi edelleen.
Lähtö Helsingistä oli perjantaina puolen päivän aikaan, josta ehti sopivasti klo 16 infoon Joroisille ja hoitaa ilmoittautumisen. Siitä sitten majapaikalle, ja vähän ennen klo 20 takaisin kisakeskukseen juoksukamoja viemään ja vähän myyntikojuja yms. tiirailemaan – ilman lompakon availuja tietenkin. Siitä sitten pyörätavaroita viemään uintipaikalle ja jätin samalla varustepussukan sinne. Järjestelyt
näyttivät lupaavilta ja toimivilta. Ihanan raikas kaatosade kasteli kaikki paikat minuutissa juuri ennen kuin ehdittiin pois alta, mutta pian se sade loppuikin. Tämän jälkeen en enää nähnyt sadetta koko
kisaviikonloppuna ja lämpöäkin oli koko viikonlopun ajan +15-17C, joten täydellinen keli kisata!

Kisa-aamu:

Herätys oli klo 07.00 ja aamupalaksi naamaan melko totuttu, eli vaaleaa leipää pienillä täytteillä, jugurttia ja banaani. Tämä sai riittää, eikä olo ollut yhtään turvonnut koko päivän aikana eikä olo
ollut missään vaiheessa energiavajauksesta kertova, joten luulen, että tankkaus ja energiansaanti oli onnistunut kokonaisuus.

Muiden syötyä aamupalansa herättyään, lähdimme kohti uintipaikkaa ja sen ravirataa, jonne saatiin lopulta auto. Paikalla oli varmaan 500 muutakin autoa, joten porukkaa oli jo paljon paikalla, kun saavuimme sinne noin klo 09. Tästä reilun kilsan kävelymatka, ja uintipaikalla olikin ihan täysi tohina päällä! Suurin osa oli varmaan jo saapunut paikalle. Porukkaa oli kuin pipoa. Tästä sitten vain itse renkaisiin paineet, varustepussin sijainnin tarkistus, wc-käynnit, märkäpuvun laittaminen, vauvaöljyn levitys ja muut rituaalit tulivat hoidettua, vaikka vähän kiire meinasi tulla ehtiä kastautumaan veteen ennen lähtöä. Oli vesi kyllä turkasen kylmää.
Eipä siinä olisi lopulta kiire tullut, sillä vaikka vaihtoalueen ja veden piti olla tyhjiä 09.45, niin eipä ne paljoa ennen klo 10 lopulta olleet tyhjiä kuitenkaan viimeisistä. Lähdöt olivat kuitenkin toiselta
puolen rantaa, joten eipä se sitä haitannut ja kaikki toimi oikein hyvin.
Miesten ja naisten yleinen sarja starttasivat tasan klo 10.00, ja kovaahan ne sinne aallokkoon polskivat.  Tästä sitten vain oma ryhmä lähtöalueelle, jossa M/N 18-19 ja M/N 20-24  lähtivät yhtä aikaa, noin 50 urheilijaa varmaankin. Otin eturivin paikan, ja klo 10.03 hyppäsin suoraan veden vietäväksi.

Kisan kulku:

Uintiosuus:

Kärjessä oli hyvä mennä ja ruuhkaa ei juuri syntynyt. Välillä jaloille ja käsille tuli iskua mutta melko vähäisiä nekin olivat. Isommissa lähdöissä olisi saattanut olla toista keskiporukassa. Ensimmäiselle
poijulle aallokko oli vielä melko tuntematon asia, sillä siinä oli vielä melko maltillinen sivuaallokko. Pahempaa oli luvassa.
Takasuoralle siirryttäessä edelle meni kasa vihreälakkisia uimareita, mutta koska vierellä meni jo vähän väliä sinilakkisia yleisen sarjan uimareita, en enää havainnut, ketä minä ohitin ja kuinka monta
vihreälakkista edellä ui. Ohi ei enää tullut muita uinnin aikana. Oma uinti kärsi kuitenkin huomattavasti aallokosta, joka alkoi puskea suoraan edestäpäin. Rytmiä en saanut, ja normaalia liukua oli melko vaikea uskoa toimivaksi. Myöhemmin kisan jälkeen kärki-ihmisten kanssa keskustellessa, parasta olisi ehkä ollut vain pitää kädet liikkeessä ja pyörittää ja runnoa vain aalloista läpi. Ehkä seuraavassa aaltokilpailussa sitten, jos sellainen tulee eteen.
Lopulta kun pitkä takasuora oli ohi, pääsi vähän tyynempään myötäaallokkoon uimaan takaisin rantaan päin ja sai rytmistä vähän kiinni. Loppusuora olikin sitten odottamattoman lyhyt. Vauhti tuntui olleen hukassa uinnin aikana, ja tuntuma oli, että käsiä olisi voinut enemmänkin käskyttää, väsymystä ei päässyt tulemaan ja olkapäitä ei ollut alkanut hapottaa. Aika yksin uin tuon lopun, joten sijoituksista ei ollut mitään aavistusta. Uintiaika oli lopulta vähän alle 31 minuuttia (30:58), joka jäi toki tavoitteesta useamman minuutin, mutta jälkikäteen ajatellen, niin varmaan moni muukin ja mitä heikompi uimari, sitä enemmän.

T1:

Sijoitus taisi olla 4. Vedestä noustessa omassa sarjassa, mutta siitä minulla ei ollut mitään aavistusta. Vaihdoin vaihtoalueella pyöräkengät jalkaan valmiiksi (kyllä). Maassa näytti pyörivän ihmisiä, joilla oli joko ongelmia märkäpuvun kanssa tai jonkun muun, mutta ainakin yhden oman sarjalaisen ohitin siinä.
Vaihto sujui mielestäni ihan hyvin, mielestäni en aikaillut ihan hurjan kauaa missään, mitä nyt olisi voinut juosta reippaammin alueella. Aika oli 2:04, joka oli sarjani nopeimpia (2:03 nopein).

Pyöräosuus:

Pyöräosuudelle lähdin hakemaan ehjää suoritusta ja sellaista, jossa voimia on vielä juosta puolimaraton alle 1:30, joka oli ehkä aika kunnianhimoinen ajatus, kun puolikkaan ennätys oli juostu toukokuussa vauhdilla 4:03/km ja tavoite oli nyt mennä 4:15/km. Kuitenkin olin lukenut, että oikein jaettujen voimien jälkeen juoksun pitäisi mennä noin maratonvauhtia pyörän jälkeen, ja fiilis oli, että ehkä noin 3h maraton kunnossa olisin nyt (jos jaksaisin juosta niin pitkään).
Nestettä sai kahdelta huoltopisteeltä per kierros, ja alussa minulla oli kuusi geeliä teipattuna runkoon ja yksi pullo vettä rungossa. Tämän pullon sain juotua kisan aikana melko tyhjäksi, ja yksi geeli jäi syömättä (ylimääräinen, tuli kisakirjeen mukana, jonka sitten teippasin kuitenkin pyörään vielä). Suunnitelmien mukaan syötiin – 5km, 25km, 45km, 65km ja n. 83km. Urheilujuomaa join lopulta kun laskeskelin, noin 8dl korkeintaan, sillä yhteen pulloon jäi pohjalle desi-pari ja toisesta pullosta join ehkä desin tai kaksi. Vettä join ehkä 5dl, joten ei sitä paljoa yli litraa tullut juotua, vaikka olisi ollut tarkoitus. Ei ollut jano, eikä fiilis, että sitä tarvitsee enempää tuossa säässä. Eipä tullut hätä housuun kisan aikana.
Tavoite oli pyöräosuudelle 36km/h, tietämättä reitin profiilia tarkemmin tai tuuliolosuhteita. Lopulta reitti oli melko tasainen, jossa yhteenkään mäkeen ei olisi tarvinnut mennä putkelle. Kerran kuitenkin myötätuulen avustuksella nousin yhteen mäkeen putkelle, jossa verryttelin paikkoja, kun ei vastatuulta ollut haittaamassa.
Etelään päin oleva paluusuora oli alamäkivoittoinen ja myötätuulen saattelema, johon saattoi ladata helposti 45km/h vauhdin. Tällä suoralla sai hyvin aina vastatuuliosuuksilla menetettyä aikaa takaisin. Pohjoiseen päin mennessä oli vastatuulta, samoin kuin länteenkin tultaessa. Myötätuulta oli eteläosuuden lisäksi myös itään mennessä.
Syke ei juuri tuulesta tai mäestä huolimatta paljoa poikennut, sillä tiesin, että turha sitä on rehkiä liian kovaa ylämäkeen tai antaa alamäessä sykkeen laskea tarpeettoman alas. Niinpä syke vaihteli
pyörän aikana välillä 140–165 välillä suurimman osan ajasta.
Pyöräilyn aikana alussa ohitin ehkä kourallisen ihmisiä, muutaman naisen ja useamman miehen. Kenenkään numeroita en kuitenkaan nähnyt tai ajatellut, joten en tiennyt kisan aikana, mikä oli tilanne kehenkin nähden. Alun jälkeen edessä olevia selkiä tuli vähemmän ja vähemmän vastaan, ja 30km jälkeen en varmaan ohittanut enää ketään edelläni olevaa, vaan kaikki olivat kierroksella ohitettavia toisella kierroksella.
Laskeskelin ajankulukseni aina ennen kääntöpaikkaa, kuinka monta pyöräilijää oli edelläni. Heitä oli ehkä kymmenkunta miestä ja yksi nainen. Kaikki olivat melko kaukana jo minusta, ja takanani tuli melko tasaisena nauhana miehiä ja pari naistakin taisi olla melko lähellä. Kukaan ei kuitenkaan tullut pyörällä minun ohi, joten olin oikein tyytyväinen pyöräilysuoritukseen.

Eteläisellä kääntöpaikalla n. 46km jälkeen kuulin, että olen oman sarjani kärjessä, joka oli oikein iloinen yllätys. Olin kyllä tainnut ohittaa kakkosen jo heti alussa, mutta luulin siihen asti, että edelläni menee vielä joitakin, sillä uinnista jäi fiilis, että edellä oli varmaan kymmenen uimaria. Noh, eipä niin ollutkaan.
Mielestäni tuuli ei ihan mahdottomasti haitannut menoa, tai sitten tyynessä säässä olisin voinut latoa vieläkin kovempaa koko 89km pätkän, jonka garmin mittasi reitille. Muutama 5km pätkä tultiin vähän reilua 35km/h, mutta suurin osa matkasta tuli n. 37,5km/h ja myötätuulessa sitten 39-43km/h 5km pätkien keskiarvona katsoen.

Keskivauhtia 89km lenkille tuli ~37,5km/h (2:21:46) keskisykkeellä 158bpm, kun vertailun vuoksi omissa harjoitustempoissa kuusijärvellä on tullut 50km TT 39,3km/h avg. 169bpm ja 64km TT 38,0km/h avg. 159bpm, joten melko tarkasti sitä olisi voinut kuvitella ennen kisaa pyöräilyn kisavauhdinkin näköjään, sillä noille nurkille sen sykkeen ajattelin menevän.

T2:

Toinen vaihto tuli kovin yllättäen kääntöpaikan ohituksen jälkeen, joten en muistanut irrottaa jalkoja kengistä ennen lankkua. Niinpä juoksin lankulta vaihtoon kengät jalassa, mutta ei se varmaan yli 10s
enempää maksanut vaihtoajassa. Vaihto sujui oikein hyvin, ja vaihtohallissa näin vilauksen Kaisasta, joka lähti juoksuun vain hitusen ennen minua. Noh, kyllähän sitä eroa juoksussa tuli lisää, mutta oli kiva yllätys silti päästä niinkin lähelle naisten ylivoimaista kärkeä. Vaihtoaika melko vaatimaton 3:11, mutta muistinpa kiristää kengännauhat kuitenkin.

Juoksuosuus:

Pistin kellon tikittämään hallista ulos tullessani, ja lähdin kilometri kerrallaan takomaan matkaa, näytön näyttäessä vain kierrokseen (1km) kuluvaa aikaa, matkaa ja keskivauhtia. Näin en kisan aikana seurannut sykkeitä juoksussa yhtään (toisin kuin pyörällä aikalailla), vain ja ainoastaan sen hetkistä vauhtia ja matkaa ja tuntumaa kehosta.
Koko juoksun aikana vain yksi tuli samalta kierrokselta ohi takaa, ja se tapahtui heti kättelyssä. Eroa tähän yleisen sarjan kisaajaan oli kentällä noin 100-200m, mutta jo ylämäessä kaveri pyyhälsi ohi ja lujaa, vauhtia oli varmaan aika paljon alle nelosen. Sen jälkeen sain onneksi itse juosta ohi muista kierroksella, sillä ohituksia samalta kierrokselta ei tullut muistaakseni.
Jos pyöräreitti oli mielestäni hieman tuulinen, mutta melko helppo, niin toisin oli juoksussa. Tuulta ei juuri huomannut juostessa, mutta mäet kyllä huomasi. Kierros alkoi kierrolla urheilukentällä, josta
noustiin loivaan mäkeen, joka jatkui sitten jyrkkänä mäkenä, jossa hitaammat varmasti kävelivät sen. Tästä mäestä jatkui hyvin loiva ylämäki toisen kilsan loppuun, josta alkoi tasainen ja alamäkivoittoinen reilu 3km pätkä takaisin kentälle.
Alamäkiosuudellakin oli pientä kumpuilua ja 90 asteen mutkia melko lailla, joten ei sekään helppoa ollut, mutta melko vauhdikasta kuitenkin.
Sen mitä hävisi kierroksen ensimmäisillä kahdella kilsalla (4:30 ja 4:20/km melkein joka kierros) tavoitevauhtiin, sai pikkuhiljaa takaisin aina lopussa, jossa pystyi latomaan 4:10/km vauhtisia osuuksia. Kilsa kerrallaan sitä mentiin, koko reissun keskivauhdista en tiennyt kuin arvauksen, että noin tavoitevauhtia oli edetty aina kierroksen päätteeksi.
Nestettä nautin jokaisella huoltopisteellä ensimmäistä lukuun ottamatta, otin aina urheilujuomaa. Kaksi huoltopistettä kierrosta kohden oli tarjolla. Jokaiselta asemalta alusta alkaen otin kuitenkin
mukin vettä ja heitin sen lippiksen alle päähän jäähdyttämään kehoa.
Jos pyörässä sää oli loistava, niin juostessa se oli hyvä. Ei olisi itseä haitannut, että pari astetta olisi ollut vähemmänkin.
Ensimmäinen kierros oli melko helpon tuntuinen jaloissa, joka vähän yllätti, sillä ajattelin, että ne tuntuisivat pahemmilta. Pyörällä ei ollut ilmennyt kuitenkaan ongelmia, jotka olisivat vaivanneet juoksussa. Ensimmäisen kierroksen aikana kuitenkin oikean ranteen extensorit alkoivat vähän kramppailla, joten piti sitten juosta oikea käsi suorana ja vasen normaalisti. Muilla kierroksilla tämä ongelma väheni, ja viimeisillä kahdella en tainnut edes asiaan kiinnittää huomiota, oli varmaan mennyt ohitse tai keskittyminen oli aivan muualla.
Kierroksille lähdettäessä huoltojoukot huusivat eroa kakkoseen vaihdon jäljiltä, mutta kotona selvisi, että he olivatkin huudelleet ihan vääriin ihmisiin eroa, joten niistä ei ollut muuta kuin kiusaamaan
minua kisan aikana. Eroa oli alussa kuulemma 9min, ja juostun kierroksen jälkeen enää 4½min. Myös kolmannen jälkeen eroa oli edelleen sama kuulemma, maalissa eroa en tiennyt tähän enää.
Toisen kierroksen aikana ei siis kädessä juuri tuntunut kramppeja, mutta etureidet alkoivat ilmoitella krampeista siinä jyrkässä ylämäessä. Tämä toistui sitten myös kierroksilla kolme ja neljä, mutta oikeaa kramppia ei tullut missään vaiheessa ja tuon mäen jälkeen ne heikkenivät ja tasaisella ja alamäessä siitä ei ollut tietoakaan. Vauhtia oli kuitenkin hankalampi ylläpitää kuin ensimmäisellä kierroksella, ja kilsa kerrallaan mentiin. Nyt oli kuitenkin jo enemmän kanssajuoksijoita reitillä, joka helpotti menoa henkisesti. Fyysisesti se vain haittasi, sillä ohitettavia oli enemmän ja enemmän joka kierros.
Kolmas ja neljäs kierros meni sitten vain taistellessa, että askelpituus säilyy ja sitä myöten vauhti. Muutama kaveri siinä oli juoksemassa samaa vauhtia, mutta neljännellä kierroksella nämä jäivät sitten taakseni, kun aloin pari kilsaa ennen maalia ottaa pientä loppukirin tynkää. Viimeiset kilsat menivät 4:05/km luokkaa ja viimeiset 200m 3:41/km vauhtia. Pelotteena oli toki, että kisan kakkonen olisi tulossa vielä ohi, mutta ei onneksi sitten kuitenkaan. Eroa oli maalissa lopulta vajaa 17 minuuttia.
Juoksuvauhti säilyi kuitenkin loppuun asti hyvänä. Loppuaika juoksuun 1:29:10 ja mittariin matkaa 21,2km ja vauhtia 4:13/km, joten hyvää kyytiä päästiin vielä uinnin ja pyöräilynkin päätteeksi. avg. syke oli 169bpm, joka on samaa luokkaa kuin maratonilla viime syksynä ja sykekäyräkin näyttää hyvin samanlaiselta, n. 160 lukemista kiihtyen 180 lukemiin lopussa.

Maalissa:

Maalissa en juuri tajunnut, mitä olin saavuttanut, kuten en vielä palkintojen jaossakaan, joten tuuletukset olivat aika olemattomia. Maalissa ennen minua oli tullut reilu 10 miestä ja yksi nainen, joten ei ruuhkaa ainakaan vielä ollut maalin ruokapuolella.
Tästä sitten pääsinkin syömisten jälkeen suoraan dopingtestiin – kerta se on ensimmäinenkin. Täällä vierähti hyvin aikaa, olisi ehkä pitänyt vain olla suorasanainen ja pyytää päästä suoraan vessaan. Noh, eipä tässä ihan hurja kiire ollut. Ehdin hyvin saunaan ja suihkuun ja syömään ennen palkintojenjakoa, jossa sain mitalin ja kirjeen. Myöhemmin ehkä on vielä luvassa palkinto ikäluokkasarjalaisten 5. nopeimmasta ajasta.

Myöhemmin:

Tästä sitten kevyemmän jakson kautta kohti juoksutreenejä ja Berliinin maratonia, jossa tarkoitus on tosiaan rikkoa tuo 3h raja. Pyöräily ja uinti pysyvät jotenkin mukana ohjelmassa, mutta vähemmissä määrin ja lähinnä pk-treeninä. Juoksut laadukkaina! 

P.s. Pieni liikkuminen, saunominen, kylmässä merivedessä oleilu ja kylmägeelillä läträäminen palauttavat jalat uskomattoman nopeasti.

P.p.s. Kaikista kisailijoista uinti oli 36. nopein, pyöräily 38. nopein ja juoksu 37. nopein, joten voiko enää tasaisemmin mennä? :) Tilastonikkareille