Parantelua

Olikos tuo nyt viikko 13 viime viikolla, ja kurkkukipu olikin normaalia kauheampi. Kipu kyllä katosi keskiviikkoaamuun mennessä, mutta yskä jäi eiliseen. Tänään jo parempi, eikä edes huomannut kun uimassa käväisin.

Jäi siis viime viikolla treenit todella vähille, sillä kaksi lyhyen lyhyttä juoksupyrähdystä kävin tekemässä, tiistaina ja torstaina. Matkana oli hurjat rapiat 3km kivoissa vaihtelevissa maastoissa/maisemissa ja sykkeet 160 tuntumassa. Vauhti oli reilu 5min/km. Keskiviikkona kävin kiipeilemässä Salmisaaren kiipeilykeskuksessa, jossa en pitkään aikaan ollutkaan käynyt. Paljon uusia reittejä, kiitos Antti! :) 2½ viikon tauon aikana huomasi, että kiipeily heikkenee nopeasti jos sitä ei treenaa. Ei kulkenut hurjan kovaa, mutta "onsight" (jos sisäseinillä voi käyttää termiä?) tuli kaikilla reiteillä joilla kiipesin, paitsi viimeisellä. Muut olivat 6a/+, viimeinen 6b+ ja väsy painoi kyllä :) Lopuksi boulderointia yläkerrassa, joka onkin huisin hauskaa! Suosittelen :)

Eli viime viikon saldo n. 6km juoksua ja aikaa reilu 30min. Tällä viikolla pitääkin ottaa kiinni, vaikka ei saa liikaa suurentaa viikkokilometrejä kerralla.

Tämän päivän uinti tuntui aluksi kauhealta. Allas täynnä ihmisiä kello 13, koska kaksi rataa oli koululaisilla ja yksi vesijuoksijoilla. Yhdellä radalla piti siis kaikkien uimareiden mennä. ei siinä 25m, max. 100m pätkiä enempää päässyt. siispä treenailin hengitystä hienosti, mutta raskaasti. 850m ja 27min jälkeen (sis. lämppä) kyllästyin ruuhkaan ja menin saunaan odottamaan, että koululaiset lähtevät, ja sen jälkeen painuin takaisin radalle.

Vedin 1000m aikaan 23:00min (rennosti, ei ollenkaan tavoitteellisesti) ja ensi kertaa jätin potkuja huomattavasti vähemmälle! Ja sen huomasi. Jalkojen hirveä potkiminen ja tahti kun jäi pois, ei jalkojen suuret lihasryhmät enää käyttäneet läheskään niin paljoa happea ja sitä jaksoi hyvin uida 3/5-tahti hengityksellä kevyesti! Aina on ennen ollut ongelma, että tuntuu, ettei edes 2-tahdilla saa tarpeeksi happea ja hidastaa ei tunnu pystyvän. Ratkaisuna siis jalkojen vähäisempi käyttö, ei käsien :) Pystyin myös keskittymään paremmin hengitykseen ja käsien oikeaan vientiin ja asentoon vedessä, kun ei hapesta ollut niin pulaa. Ja varmasti auttaa triathlonia ajatellen, että jalkoja säästää mahdollisimman paljon! Hienoa!